Tammileirillä Sädetytöt pystyttävät telttansa keijukaisten Lumottuun laaksoon ja koska haluamme sulautua joukkoon, roikkuu nyt kolon katosta sievät siivet jokaiselle Sädekeijulle.

Malttamattomat voivat käydä leiriä odotellessa kurkkaamassa, mitä jännää Tammileirin nettisivuilta löytyy.

Mansikat listasivat mikä on parasta partiossa.

Tässä meidän joukkueemme top5.

1. Kaverit

2. Saa hyviä muistoja ja nauretaan paljon

3. Leirit ja retket

4. Leikit

5. Opitaan kaikkea hyödyllistä, lähes aina

(+6. Mari ja Anna + muut johtajat)

Opittiin myös painamaan paitoja

Koska kevät näyttää vihdoinkin saapuvan, lähdimme Leppäkerttujen kanssa pienelle luontoretkelle kolon lähiympäristöön etsimään kevään merkkejä. Niitä löytyikin jo yllättävän paljon. Yksi ikävimmistä oli varmasti lumen alta paljastuvat roskat, joita löysimme monta pussillista muutamassa minuutissa. Roskat keräsimme pois kuljeksimasta ja sitten otimme valokuvia kauniimmista kevään merkeistä.

Roska oli jäätynyt maahan kiinni

Asetelma keväisistä asioista

Sammalta kannon päällä

Aurinko paistaa illallakin

Lumen alta näkyy jo ruohoa

Meidän kesäleiri oli Vienolassa. Tietenkin, koska se oli Liisa-leiri, siellä oli Hullu hatuntekijä, kaalimato, Valkoinen kani, Hertta kuningatar, sotilaita ja Irvi-kissa. Liisa-leiri oli pisin leiri, mitä Mansikat ovat käyneet, viisi päivää ja neljä yötä. Meillä oli Hassun hatuntekijän teekutsut. Herttakuningatar hoiti telttatarkastuksen ja hän oli erittäin vaativa, mukana oli myös pari sotilasta jotka laittoivat aina valkoisen, vaaleanpunaisen, melkein punaisen tai punaisen ruusun.

Ensimmäisenä laitoimme teltat pystyyn. Nukuimme (Niger) Nuuskamuikkusteltoissa. Telttoja Mansikoilla oli kaksi. Yhdessä teltassa oli neljä partiolaista. Pressun laittaminen oli vaikeaa, mutta hauskaa. Rupesimme rakentamaan roskiksia, rinkkatelineitä, makuupussitelineitä, uikkaritelineitä tai nimikylttejä. Hauskinta kuitenkin oli Sudari-kroketti. Harjoittelimme myös tärkeitä taitoja, kuten miten toimitaan jos meinaa hukkua.

Leirikaste oli hauska ja ikimuistoinen! Leirikasteessa piti seurata narua. Ensin juotiin pippuriteetä, sitten kaninkolosta kaivamaan avain perunamuusimömmöstä, lopuksi heitettiin kylmää vettä päälle, se oli tosiaan ikimuistoista. Pelasimme myös Sepeliä (seikkailijapeli). Teimme ensin kellon, johon vihjeiden avulla piti saada oikea kellon aika.

Teimme ensimmäistä kertaa keittoa trangialla. Sen nimi oli Herkkukeitto, se oli tosi hyvää. Joka aamu oli lipunnosto ja joka ilta oli lasku. Opimme että ei kannata veistää puukolla sormeen. Meillä oli myös iltanuotioita ja ne olivat hauskoja. Mutta näytökset joita ohjaajat esittivät olivat kyllä hiukan lyhyitä.

- Murri, Tette, Napsu, Nana ja Pipa