Arkisto: ‘Retket ja leirit’

Tammileirillä Sädetytöt pystyttävät telttansa keijukaisten Lumottuun laaksoon ja koska haluamme sulautua joukkoon, roikkuu nyt kolon katosta sievät siivet jokaiselle Sädekeijulle.

Malttamattomat voivat käydä leiriä odotellessa kurkkaamassa, mitä jännää Tammileirin nettisivuilta löytyy.

Meidän kesäleiri oli Vienolassa. Tietenkin, koska se oli Liisa-leiri, siellä oli Hullu hatuntekijä, kaalimato, Valkoinen kani, Hertta kuningatar, sotilaita ja Irvi-kissa. Liisa-leiri oli pisin leiri, mitä Mansikat ovat käyneet, viisi päivää ja neljä yötä. Meillä oli Hassun hatuntekijän teekutsut. Herttakuningatar hoiti telttatarkastuksen ja hän oli erittäin vaativa, mukana oli myös pari sotilasta jotka laittoivat aina valkoisen, vaaleanpunaisen, melkein punaisen tai punaisen ruusun.

Ensimmäisenä laitoimme teltat pystyyn. Nukuimme (Niger) Nuuskamuikkusteltoissa. Telttoja Mansikoilla oli kaksi. Yhdessä teltassa oli neljä partiolaista. Pressun laittaminen oli vaikeaa, mutta hauskaa. Rupesimme rakentamaan roskiksia, rinkkatelineitä, makuupussitelineitä, uikkaritelineitä tai nimikylttejä. Hauskinta kuitenkin oli Sudari-kroketti. Harjoittelimme myös tärkeitä taitoja, kuten miten toimitaan jos meinaa hukkua.

Leirikaste oli hauska ja ikimuistoinen! Leirikasteessa piti seurata narua. Ensin juotiin pippuriteetä, sitten kaninkolosta kaivamaan avain perunamuusimömmöstä, lopuksi heitettiin kylmää vettä päälle, se oli tosiaan ikimuistoista. Pelasimme myös Sepeliä (seikkailijapeli). Teimme ensin kellon, johon vihjeiden avulla piti saada oikea kellon aika.

Teimme ensimmäistä kertaa keittoa trangialla. Sen nimi oli Herkkukeitto, se oli tosi hyvää. Joka aamu oli lipunnosto ja joka ilta oli lasku. Opimme että ei kannata veistää puukolla sormeen. Meillä oli myös iltanuotioita ja ne olivat hauskoja. Mutta näytökset joita ohjaajat esittivät olivat kyllä hiukan lyhyitä.

- Murri, Tette, Napsu, Nana ja Pipa

Sädetyttöjä nähtiin ympäri HuHu-samoajaleirin Hyvä elämä -päivää. Milja esiintyi koko päivän eri tavoin loukkaantuneena haastavissa ensiaputilanteissa. Mummolassa hääri Janina partiomummona virkaten isoäidinneliöitä ja opettaen kahvin juomista tassilta. Hime näytteli rajavirkailijaa Pakolaisen reitti -roolipelissä, jossa tutustuttiin pakolaisen vaikeaan matkaan sodan runtelemasta kotimaasta uuteen maahan. Eevan mitalityöpajassa sai valmistaa mitalin arjen sankarille eli vaikkapa aina hymyilevälle bussikuskille tai ovena avaavalle naapurille. Verna vei samoajat katsomaan, mistä maito tulee. Hanna taitteli paperia Sauvon Japanissa.

Osallistujina päivässä ja leirillä pyörivät Reetta ja Petra.

Kaarinan Korpiklaani järjesti KorpPitaival-kilpailun Kymmenyksille 24.9.2011 Kesämäessä. Vatut eivät valmistautuneet kisoihin muuten kuin lukemalla ennakko-ohjeen. Kisoihin olisi ehkä pitänyt vähän harjoitella sahaamista.

Rastivihjeet oli tosi hankalat, eikä me pystytty päättelemään niistä oikein mitään. Mukaan oli otettu turhia tavaroita, kuten esim. hiekkapaperia ja maalipensselit, koska niitä ei ehditty käyttää. Kisoissa olisi tarvittu kuviosahaa ja moottorisahaa :)

Ennakko-ohjeista saimme selville rastien määrän ja varustelistan. Oli kymmenen eri rastia, kuten ruokarasti, kananmunarasti, melontarasti, lintujen äänten tunnistus -rasti, kanamunan pudotus -rasti, tunnistusrasti , korpintekorasti ja sitten joku sellainen huovutusrasti, missä huovutettiin lintu.

Parhaiten osasimme tehdä kananmunanpudotusrastin. Emme osanneet kunnolla sahata. Aikaa oli liian vähän.

Kisoissa opittiin, miten pudotetaan kanamuna ilman, että se menee rikki.

Oli kivaa!

Anni, Elsu, Emmi, Eveliina, Julia, Sanni, Siiri ja Eeva